Hannan kuva-analyysi
Valitsin tämän kuvan, koska pidän eläimistä ja vastustan tälläistä turkistarhausta, koska eläimet kärsivät ollessaan pienessä epämukavassa häkissä. Heille syntyy haavoja ja neurologisia ongelmia, esim. eläimet kävelevät ympäri koko ajan.
Näen kuvassa yksinäisen ja pelokkaan ketun, kettu ei näytä onnelliselta.Kettu on ahdattu pieneen häkkiin, jolla on kaiken huipuksi verkkopohja ja ilman minkäänlaista pehmustetta.
Kuvaa on rajattu, mutta en osaa sanoa kuinka paljon ja kuva on otettu ihan häkin ulkopuolelta ja vähän vino kuvakulma. Ketulla on 3 väriä: harmaata, ruskeaa ja vartalon alaosa on valkoinen. Ketun asento on hyvin jäykkä, ihan kuin olisi jähmettynyt siihen. Häkin ulkopuolella näkyy vihreää ja vapaus.
Kuva on suunnattu kaikille ja erityisesti niille jotka kehtaavatkin käyttää turkkia! Kuva viestii eläinten kurjasta olosta, ja siitä miten itsekkäitä me ihmiset olemme kun suostumme käyttää turkiksia vaikka tiedämme tasan tarkkaa miten eläin kärsii.
Tarina ketunpojasta
Olipa kerran kettuperhe, joka asusti metsässä. Perheeseen kuului äiti,isä ja pikku-veli ja Lumi. Lumi oli kaikista pienin kettu ja hän oli tosi sievä. Kerran kun koko perhe meni retkelle uudelle metsälle, tapahtui jotain kamalaa. He tallustivat metsässä iloisina, kunnes kuului laukaisu jostain. Äiti ja isä käskivät lapsia tulemaan heidän taakseen suojaan, sitten he nopeasti kiiruhtivat piilloon mutta liian myöhään. Metsästäjä oli jo kerennyt nähdä heidät ja tuli nopeasti perään. Metsästäjä tuli ja aikoi ampua isä ketun, mutta sitten hän näki ne pikku ketut. Hänen sydämensä suli ja hän ei voinut enää ampua isä kettua, vaan hän antoi niille sen sijan ruokaa ja lähti pois. Ketut olivat hyvin hämillään tapahtuneesta, mutta helpottuneina. He söivat ruokansa ja palasivat kotiin. Kotona kaikki olivat todella väsyneita, niin he kävivät nukkumaan. Sen pituinen se !